sunnuntai 10. joulukuuta 2017

FAQ=frequently asked questions


Viimeisten bloggausten jälkeen on tullut kysymyksiä paljon. Ikävä kyllä niiden muoto ja sanavalinnat eivät kestä sellaisinaan julkaisua, mutta niiden perusajatuksista editoimalla saa aikaan FAQ:n, jollainen on jokaisessa itseään kunnioittavassa sivustossa tai blogissa.

1. Miks itket toisten kuvista, kun ei omia kuvias näy missään.
Vastaus: tämä lienee eniten kysytty kysymys, kun SOME:ssa kirjoitetaan kriittisiä tekstejä. Edellytetään, että kirjoittajalla pitää olla alan suvereeni näyttö mielipiteensä taustalla. Olen sitä mieltä, että vetopasuunakonserttia arvioivan toimittajan ei tarvitse osata itse soittaa vetopasuunaa. Harva kulttuuritoimittaja kykenee kirjoittamaan kirjan. Mutta julkaisemattomuudelleni on toinenkin syy. Omat kriisikuvani ovat Lehtikuva Oy:n arkistossa tai Pressfoton kuvani Museoviraston hallussa. Vaikka miten pyydän tai journalistiliitto siinä auttaa, kumpikin taho pysyy lujana - eikä enää edes vastaa. Kuviani en saa edes katsoa. Viisi vuotta sitä on koitettu nyt. Lehtikuvauksen oppikirjani seisoo puolivalmiiina odottaen kuvaamiani kuvia.


2. Sä oot sovinistisika, haukut aina naisii.
Vastaus: Kirjoitan kriittisesti naiskuvaajien toimista, totta. Mutta olen ehdottoman tasa-arvon kannalla. Jos miehien pitää mennä armeijaan hukkaamaan vuosi, menkööt sinne naisetkin. Vasta tasa-arvon lisääntyminen saa aikaan sukupuolten välistä toveruutta. Mediassa nyt vaan siskot huolehtivat siskoista. Kirjoitan kriittisesti myös miehistä, lukumääräisesti minulla on enemmän kriittisiä tekstejä miesten tekemisistä.
Koska olen eläkkeellä, minulla on onni voida kirjoittaa siitä, miten ainakin osa kollegoistani ajattelee, mutta ei uskalla sanoa.


3.Miks aina vaan haukut kaikkia, mikset näe mitää hyvää?
Vastaus: sehän ei pidä paikkaansa, kehun aina kun siihen on syytä, viimeksi Johanna Erjonsaloa loistavana lehtikuvaajana. Mutta en kehu kuvia tai kuvaajia, jos ei ole kehuttavaa.


4. Miksei täällä ole sananvapautta, mä kirjoitan kommenteja, muttei niitä julkasta.
Vastaus: Blogissani ei julkaista yksityisyydensuojaa nauttivia henkilöitä loukkaavia tai rasistisia tekstejä, eikä blogistin nimellä häntä solvaavia tekstejä. Jos kirjoittaa asiasta asiallisesti, jokainen teksti julkaistaan. Kommentit lukee ensin moderaattori - ystäväni kymmenien vuosien ajalta ja minä julkaisen hänen suodattimensa läpäisseet. Julkaisukelpoisia on vähän tai ei ollenkaan. Viisi kirjoittajaa on kokonaan bännissä ja heidän kamansa menee suoraan lukemattomina roskiin. Jatkuvaa haukkumista, uhkailua ja syöpään sairastumisen toivottelua ei viitsi lukea.


5. Ootsä joku vitun suvakkihyysäri
Vastaus: Kyllä olen.


6. Ootsä joku vitun kommari?
Vastaus: En ole, olen poliittisesti neutraali, kaihdan yhtälailla vasemmistoa, kuin oikeistoakin ja keskustaa vasta kaihdankin.


7. Miks sä sait potkut HEO:sta?
Vastaus: En saanut potkuja, tuntiopettajan sopimustani ei jatkettu kolmen vuoden opettamisen jälkeen. Totta on, etten sopinut HEO:n viidennesläiseen naispappeuden kieltävien hurmosuskovaisten joukkoon - rehtorin vaihduttua liberaalista äärikonservatiiviseen. En hyväksynyt eräisiin oppilaisiin ja kollegoihin kohdistuvaa kiusaamista ja sukset menivät ns. ristiin.


8. Ootsä joku vitun homo, kun näytät siltä?
Vastaus: En ole, tosin minusta homot ovat merkittävästi mukavampia ihmisinä kuin suurin osa heteroista.


9. Lopettaisitko jo blogis, sitä ei lue kukaan ja se on täyttä paskaa.
Vastaus: Olen täysin samaa mieltä, mutta roikun silti tässä vielä hiekkana kengissänne, koska meille vanhuksille on hyvä yrittää ajatella muutakin, kuin toimiiko suoli.


10. Sä missää sodissa ole ollu, jätkä valehtelee koko ajan.

Vastaus: Siinäpä minulle todistustaakka. Soitapa ensin esimerkiksi Afganistanin suhteen toimittaja Timo Vuorelalle Larnakaan, Kyprokselle ja kysy. Sieltä voi aloittaa sotakuvausteni tutkimisen.

11. Miks sun juttus on täynnä kirjotusvirhei?

Vastaus: Minulla on keskivaikea dysleksia. Vauvana olin 5 pisteen ns. sininen lapsi ja napanuora kaulan ympäri. Se aiheuti lääkäreiden mukaan hapenpuutteesta johtuvan dysleksian. Vaikka miten luen tekstejäni, en löydä kaikkia virheitä. Korjaan nöyrästi, kun niistä kerrotaan.

12. Onks pakko aina kehuu ittees?
Vastaus: minulla on eurooppalaisittain normaali itsetunto. Suomessa lapset ja aikuiset nitistetään, mutta maahanmuuttajasuvuissa, jollaisesta minä olen - lapsien ajatuksia arvostetaan. Kun Suomessa kirjoittaa neutraalisti tekemisistään - se on täällä itsekehua.

6 kommenttia:

Risto Syrjä kirjoitti...

Kiitos Jore, näitä sun juttuja on hieno lukea, aina oppii jotain uutta ja huomaan lukevani ja katsovani lehtiä ihan eri tavalla kuin aiemmin.
Tsemppiä, sulla on aika raskas ja mahdoton reki vedettävänä ja pelkästään ylämäkeen.

Risto

Jore Puusa kirjoitti...

hei kiitos. Suoraan sanoen pelkään sitä, kun alamäki alkaa!
Tässä iässä siinä ei käy enää hyvin.
Kun vauhti kasvaa on pysähdys sitä rajumpi.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä että jaksat kirjoittaa! Kyllä täällä juttujasi luetaan, mutta monesti jää kommentoimatta. Kenpä nykyään viitsii nimellään esiintyä? Jatka blogia, uskon että hiljainen enemmistö pitää lukemastaan.

Risto Syrjä kirjoitti...

Jore, älä sitä alamäkeä pelkää ... ompahan hetken aikaa hurjaa niin että munaskuissa tuntuu.

Risto

Anonyymi kirjoitti...

> Vaikka miten pyydän tai journalistiliitto siinä auttaa, kumpikin taho pysyy lujana - eikä enää edes vastaa.

Koska olet kokeillut pyytää heiltä jo suoraan, ehdotan seuraavaksi etapiksi oman kaupunkisi oikeusaputoimistoa. Varaa aika, kerro tilanne ja kuuntele heidän ehdotuksensa. Yleensä pelkästään se, että lakimies soittaa puolestasi eteenpäin, riittää saamaan vastapuolen kuuntelemaan.

Jore Puusa kirjoitti...

Koetettu on, lakimies sanoi asian olevan niin hankalan - ettei lähde viranomaista vastaan kamppailemaan, kehotti nielemään vääryyden - koska asialle ei todennäköisesti mitään voi vaikka katsoi tekijänoikeuslöain olevan puolellani.