-
Joskus tarvittavaa kuvaamisen syytä ei tulekaan. Silloin odotetaan hetkeä, jolloin kuvattavan joku muu reaktio vastaa haluttua. Yksi tyypillisimpiä hetkiä on silmälasien käyttäjien tarve hipoa ja hieroa silmiään. Kaikki tekevät sitä ja siitä saadaan mukava visuaalinen aasinsilta. Hra. Drumpf ( alkuperäinen saksalainen nimi) ei käytä julkisesti lasejaan, vaan piilareita, mutta jos katsot hänen esiintymisiään, hän usein hieroo nenänvartaan tai silmäkulmiaan. Ja kun se tapahtuu, kuluu: "rrrtatatatatatata", kuvaajien lauman laukaisun massareaktio.
-
Kuvaajan vika ei toki ole, että sopiva kuvansa yhdistetään sopivaan otsikoon. Lehden ( UP:n) moraalista on kyse. Nykykuvaajat eivät enää osaa käyttää miljöön asiallisia vinkkejä ilosta tai surusta, vaan käytetään ruumiinkielen ilmeisimpiä ilmentymiä kuvitettaessa uutista. Vähänpä sieltä naruneliöstä voikaan tehdä, sen tietää jokainen meistä ammattilaisista, jotka seisomme kylkikyljessä. Sitäkään ei ainakaan Suomessa tarvitsisi tehdä. Katso TV uutisista, miten stadimedian kuusi ukkoa istuu ns. tappituntumalla taskutaskua vasten ja laukaisee samasta vinkkelista saman framen..Kalle Kultala olisi nauranut pirullisen naurun tuon nähdessää. Niin teen minäkin, koska hain aina merkittävän kuvan muulta kuin yleiskarsinasta. Poliisissa kutsuttiin takavuosina duuneja karttavaa ukkoa "lyijytaskukis" nyt sen nimityksen voi antaa kaverin kainalossa tsimppaavasta harjoittelijasta.-
Kuvat alempana selittävät itsensä, eikö?
Kunnanjohtajan koiran kuolema - on ikivanha esimerkkini - siitä miten mitään otsikon ja jutun mukaista ei tapahdu- mutta tahaton ele saadaan vaikuttamaan draamalta. Mitä visuaalisesti moraalittomampi lehti, sen yleisempää tämä on. Ja tätä tapahtuu päivittäin kaikkialla. -
Väärän kuvan rinnastaminen oikeaan otsikkoon ei toki ole yhtä vaarallista kuin valemedian tapa rinnastaa varastettu väärä kuva valheuutiseen + varustettuna harhaanjohtavalla otsikolla. Se rapauttaa hitaasti median merkitystä, joka on rasistimedian tarkoituskin. Heidän ongelmansa jatkossa on, mistä löytää varastettava materiaali jos varsinainen media surkastuu - sillä todellista uutishankintaa ei valemedialla ole.
Ao. kuva voidaan otsikoida kymmenillä tavoilla. Nykykuvajournalismissa mikä tahansa kuva kelpaa, koska suurin osa on pönötystujotuksia ja geneerisiä torsoposeerauksia geneerisessä - himpun softissa miljöössä. Kuten alla -vakava silmäsairaus- jutussa.
Harri Holkerin pyrkiessä presidentiksi tiesivät kaikki - että hän ei asemaan pääse. Valitsijamiesäänestyksen aikana meitä kuvaajia istui tappituntumalla parikymmentä eduskunnan parvella. Jokaisella 300 / 2,8 osoitettuna Harriparkaan, joka istui eduskunnan puhemiehen paikalla. Taustalla ääniä laskevien selät, jotka ääntelivät :-) monotonisesti, "Koivisto, Koivisto, Koivisto" jne.
Kun Koivistoa oli tarpeeksi hoettu, aloimme odottaa Harriparan reaktiota.
Sormi hikoili laukaisimella.
Pelkäsin, ettei tulisi mitään dramaattista Ruotsiin ja muualle pohjoismaihin myytäväksi.
Mutta tulihan se sieltä.
Kun ääntenlasku oli miltei ohi, tapahtui silmien kutina ja Harri hieraisi näkimiään.
Koko sali kaikui tuosta surullisen kuuluisasta rtatatatatatatataaa äänestä. Kaksikymmentä moottoriperää lauloi saman kuvan.
Koko salillinen yhteiskunnan loiskiehuntaa puhkesi nauramaan, sillä kaikki tiesivät - mikä kuva on seuraavan päivän lehdessä. Otsikoissa reviteltiin tappiota ja kuvissa mukasurullinen Harri käsi silmillään.
Valitettavasti Holkeri-kuvani on museoviraston hallussa enkä voi sitä näyttää. On kurjaa, että jokin valtion virasto voi vastoin lakia ( immateriaali ja luoksepääsemisoikeus) ottaa lehtikuvaajien materiaalin ja estää sen kuvaajalta käytön. Mutta tässä on korvaukseksi kuva miltei tyhjästä "täysistunnosta" samasta paikasta kuvattuna.
